Maatilayrittäjä! Kimppa kantaa pitkälle!

Kimpasta voimaa-hankkeen tekijät innostavat maaseutuyrittäjiä yhdessä tekemiseen. Kuvassa vasemmalta lukien IntoSeinäjoen Jenni Koski, Sedu Aikuiskoulutuksen Kirsti Pasto ja Marjo Latva-Kyyny sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan Kari Kallioniemi. 

Kimpasta voimaa maaseudulle –hankkeen avulla maaseudun yhteisöllisyys halutaan herättää uuteen loistoonsa. Vanhaan ei kuitenkaan ole paluuta.

Koneyhteistyötä, yhteistä viljakauppaa, viljelykiertosuunnittelua, yhteismarkkinointia, vertaistukea ja monta muuta yhteistyön muotoa keksii tiimi, joka askaroi Kimpasta voimaa maaseudulle –hankkeen kimpussa. Sedu Aikuiskoulutuksen Marjo Latva-Kyyny ja Kirsti Pasto, Into Seinäjoen Jenni Koski ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan Kari Kallioniemi uskovat, että viljelijöiden yhdessä tekemisessä on paljon parannettavaa. Ajatus ei toki ole hankevetäjien keksimä.

”Sellaista viestiä on maatalousyrittäjiltä tullut, että yhteistyötä kaivataan. Maatalousyrittäminen on muuttunut kovasti, ja yhteistä tekemistä tarvitaan kenties enemmän kuin koskaan. Entisaikain yhteisöllisyyteen ei pyritä, sillä maaseutu on nyt erilainen. Tilakoot ovat kasvaneet, mutta samalla tilat ovat harvemmassa. Naapuriin on matkaa”, Kari Kallioniemi sanoo.

Yhteistyö tilojen kesken ei ole kaunista sanahelinää, vaan sillä on vissi tavoite.

”Tavoitteena on maatilan taloudellinen kannattavuus. Sen vuoksi on oltava tekemisissä muiden kanssa”, Jenni Koski linjaa.

Latva-Kyyny, Pasto, Koski ja Kallioniemi sanovat, että yhdessä tekeminen voi tuntua ittellisestä eteläpohjalaisesta joskus vaikealta. On totuttu siihen, että yksin pärjätään. ”Kun maatalous oli kannattavampaa, tiloilla oli mahdollisuus investoida. Jokaisella oli omat koneet ja kuivurit. Nykypäivänä investointeihin on hyvä saada kumppaneita mukaan,” Kari Kallioniemi sanoo.

Kimpasta voimaa maaseudulle –hanke starttaa kutsumalla viljelijöitä yhteisiin tapaamisiin. Niissä jutellaan tilojen ja yrittäjien tarpeista ja toiveista. Millaista yhteistyötä tilalla kaivattaisiin ja mitä se kenties pystyy tarjoamaan muille.

”Pyrimme kokoamaan viljelijöistä pienempiä ryhmiä, tiimejä. Esimerkiksi saman tuotantosuunnan tai kokoluokan tilat voivat toimia keskenään.”

Hankkeen asiantuntijat tarjoavat neuvontaa ja esimerkiksi sopimusmalleja yhteistyön virittämiseksi. 

”Se, että asioista sovitaan paperilla, ei ole merkki epäluottamuksesta. Sopimus on kaikkien osapuolten turva ja tarkistuslista, josta voi tarpeen tullen katsoa, mitä oltiinkaan sovittu”, Marjo Latva-Kyyny sanoo.  

Aina yhteistyö ei kuitenkaan kaipaa sopimuksia tai edes suoraa taloudellista hyötyä. Pelkkä keskusteluapu ja vertaistuki voi olla suunnattoman arvokasta, huomauttaa Kirsti Pasto: ”Viljelijälle on tärkeää huomata, että muutkin kamppailevat samojen ongelmien parissa. Yhteistyötä on sekin, kun tietää, että on aina joku kollega, jolle voi soittaa.”

Kimpasta voimaa maaseudulle –hanke toimii Jalasjärven, Ilmajoen ja Seinäjoen alueilla.