Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen ensimmäinen osa

Kimpasta Voimaa Maaseudulle järjesti opintomatkan Pohjois-Italiaan 1. - 4. lokakuuta 2016. Retkikuntamme koko oli parisen kymmentä henkeä, maatalousyrittäjiä ja jokunen sidosryhmien edustaja.  Lento Vaasasta lähti aikaisin ensin kohti Helsinkiä, jossa vaihdoimme Milanon koneeseen. Saavuimme Milanoon, jossa meitä vastassa oli oppaamme Tuula Tuomi.

Giuseppe, vruummm vrummm. Matkalla Milanosta Isolonen maatilalle. 

Lombardian provinssi on tunnettu maataloudesta, matkailusta ja lähiruoasta.

Maakunta on kaupunkimaista maaseutua ja suomalaiseen silmään kaikki näytti kovin tiheästi asutulta. Maakunta kuului vuoteen 1959 saakka Habsburgien itävaltalaiselle sukuhaaralle, joka lahjoitti alueen silloiselle Lombardian Piemonten-Sardinian kuningaskunnalle. Sittemmin kuningaskunta vaihtoi nimensä Italian kuningaskunnaksi.

Lombardia on Italian talouden keskus, ja se on merkittävä maatalousmaakunta ja elintarvikkeiden tuottaja. Gardajärven turistimilla on myös suuri merkitys alueelle. Maakunnassa maatiloja on yhteensä noin 19 000 kpl ja ne tuottavat pääasiassa maissia, riisiä, viljaa, maitoa ja lihaa – viiniä ja oliiviöljyä unohtamatta. Alue jakautuu etelässä tasaiseen ja hedelmälliseen Po-joen laaksoon sekä pohjoisessa vuoristoiseen turistien suosimaan järvialueeseen.

Lähiruoalla ja omalla tuotannolla on Italiassa pitkät perinteet. Oman seudun tai tietyn paikan tuote- ja laatumerkit olivat vahvoja ja niiden puolesta tehtiin paljon töitä.

Ensimmäinen retkikohde: Isolonen maatila – suurta ja monipuolista

Ensimmäisen retkipäivän vierailukohde oli Isolonen maatila, joka sijaitsee Cascina San Benedetossa Lodinin maakunnassa. Maatila on 400 peltohehtaarin tiluksillaan kooltaan keskimääräistä italiaistilaa suurempi. 

Näkymiä Isolonen pihamaalta

Tilan isäntä, Luigi Gruppi esitteli meille yritystään upeassa salissa, joka toimi tilausravintolana ja oli osa perheen kotia. Hän kertoi, että tila oli alun perin 1700-luvulla kuulunut benediktiinimunkeille, jotka myivät omaisuuttaan voidakseen rakentaa kukoistavan maatilan itselleen. Gruppin suvun haltuun tila oli tullut varhain 1900-luvulla.

Vieraat saivat tutustua tilan historiaan ja nykyisyyteen näyttävässä eteisaulassa.

Pelloilla kasvaa maissia, soijaa, vehnää, ohraa, sokeriruokoa, herneitä, papuja sekä vihanneksia.  Kasvintuotannon lisäksi tilalla tuotetaan maitoa ja sianlihaa. Tila on jakaantunut kolmeen talouskeskukseen. Tilalle oli vastikään valmistunut pienkoneiden lentokenttä sekä ratsastuskoulu. Tilausravintola ja juhlapalvelut työllistävät kolme henkilöä, minkä lisäksi maatila kokonaisuutena työllistää seitsemän henkilöä. Peltotöistä suurin osa tehdään omin voimin, pois lukien puinti, joka on ulkoistettu.                                                                                                                                                                          

Hulppeat puitteet tilausravintolalle!

Isolonen erikoisuus näin suomalaisin silmin oli monipuolisen toiminnan lisäksi se, että tilalla oli biokaasulaitos yhteistyössä kahden muun tilan kanssa. Pienen matkan päässä sijaitseva laitos tuotti n. 8 500 MWh markkinoille myytävää sähköä. Energia tuotettiin mädättämällä 300 hehtaarin maissisato. Laitoksessa oli tehty myös kokeiluja metsäbiomassan (poppelin) mädätyksestä, mutta siitä oli luovuttu heikkojen tulosten vuoksi.

Italiassa kasvukauden aikana on hyvin kuivaa, ja vettä ei välttämättä sada piskoakaan silloin kun kasvit sitä tarvitsisivat. Peltojen kastelujärjestelmät olivat tilalla hyvin kehittyneet, ja veden ottamisen kanavistot on rakennettu maahan jo keskiajalla.

Isolonen nettisivut ovat osoitteessa: www.isolone.it/azienda.php

Isolonen ja biokaasulaitoksen vierailun jälkeen aloitimme matkan kohti Gardajärveä ja hotelliamme, joka sijaitsi pienessä Gardone Rivieran kylässä. Moni suuntasi pienen virkistäytymisen jälkeen vielä tutustumaan illanhämyiseen kylään ja Gardajärven rantaan.   

Hotelli pilkistää kadun päässä.

Näkymä kohti Gardone Rivieran rantaa

Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta.