Gardalatte - juustola-osuuskunta luottaa erikoistuotteisiin
Opintomatkan kolmas matkapäivä aloitettiin aamuvarhaisella, sillä päivän ensimmäinen kohde oli juustoa tuottava meijeri Gardalatte. Juuston teko aloitetaan aina aamuvarhaisella tuoreen maidon saavuttua meijeriin. Juustola jalostaa n. 60 maitotilan maidon erikoisjuustoiksi.
Osuuskuntamuotoinen juustola on perustettu vuonna 1965. Sen päätuotteita ovat
Grana Padano, Provoloni, Pastorino -juustot sekä näiden erilaiset
kypsyysluokat.
Pääsemme seuraamaan juuston
valmistusta alusta alkaen. Ensin maitoa lämmitetään ja juustomassa juoksutetaan
kasaan isoissa kuparisammioissa. Massa siivilöidään irti herasta kankaan
avulla, ja se nostetaan pyöreään muottiin. Tämän jälkeen juustomassa saa
jäähtyä ja levätä hetken verran. Seuraavana päivänä muotti ja kangas
irroitetaan, jonka jälkeen kiekon ympärille kiinnitetään kuvioleimasin
(muoviliuska).
Kuvioleimasimeen on merkitty juuston valmistusajankohta sekä
laadusta kertovat merkit ja leimat. Kuvio tulee näkyvämmäksi vasta kypsytyksen edetessä. Tämän jälkeen juustot
suolataan isoissa sammioissa, ja nostetaan kypsytykseen suureen varastohalliin.
Hallissa kypsytetään, harjataan ja käännellään juustoja keskimäärin 9
kuukautta, jonka jälkeen jälleenmyyjät jatkavat kypsyttämistä edelleen niin
halutessaan. Juustovarasto on suuruudessaan hurja näky.
Juustot markkinoidaan
jälleenmyyjille osuuskunnan oman markkinointi ja myynti -osaston kautta. Suurin osa juustoista jää Italiaan, mutta
vientiä on mm. Euroopan eri maihin. Juustonvalmistuksen sivuvirtana
syntyvää heraa osuuskunta hyödyntää rehuna 8 000 sian sikalassaan, joka
sijaitsi samalla pihamaalla aivan juustolan vieressä. Sioille syötetään toki myös maissia, jota
viljellään sopimusviljelijöiden toimesta.
Centro Carni Colli Storici – nautatilan vasikat syntyvät vuorilla
|
Kaunis ajotie johtaa maatilan pihalle |
Massimo Castrini kasvattaa lihakarjaa Lombardian Moreni kukkuloilla
Italiassa. Elämäntehtäväkseen hän on asettanut alkuperäisrodun, Piemontese-rodun kasvattamisen ja rodun vaalimisen. Vähäisessä määrin tilalla
kasvatetaan myös Romagnola, Chianina ja Marchigiana-rodun nautoja. Massimo kertoo Moreni-kukkuloiden maaperässä
kasvatetun rehun antavan lihaan ja jalosteisiin omaleimaisen maun. Emolehmät,
joita on yhteensä 250 sekä näiden vasikat syntyvät ja laiduntavat vapaana 11 kk:n
kesäajan kaukana kotoaan, Piemonten vuoristoalueella noin 700 ha:n
vuokratilan laitumilla. Tämä takaa Massimon mukaan eläimille hyvän terveyden ja
kasvun, joka on toista kiloa päivässä. Teurastamopalvelut maatila ostaa ulkopuoliselta toimijalta.
Paikallinen, "0 km"- ruoka on Italiassa kovassa nosteessa. Tästä
syystä huomattava osa teurashiehoista ja -sonneista markkinoidaan palalihana
kahden suoramyyntipisteen kautta. Aivan itsestään se ei kuitenkaan tapahdu.
Ongelmaksi muodostui aikaisemmin vähempiarvoisten ruhonosien heikko menekki. Menekin parantamiseksi Massimo on tehnyt paljon töitä, hän on kirjoittanut keittokirjoja ja vaikuttanut menestyksellisesti television kokkiohjelmien lanseeraamiin resepteihin.
Tänä syksynä vapaa-aikanaan
Massimo viimeistelee yhdessä tyttärensä kanssa keväällä valmistuvaa
valokuvakirjaansa Norjasta ja Pohjois-Suomesta, johon suuntautuvaa kuvausmatkaa
hän odottaa jo kovasti.
Saimme kulkea eläinsuojien läpi, joissa oli helteisestä päivästä huolimatta mukavan viileää. Seurueemme sai suuret kiitokset isännältä, sillä olimme kuulemma ensimmäinen ryhmä, joka oli kyennyt olemaan eläintiloissa oikeasti niin hiljaa, että eläimet eivät olleet häiriintyneet. Mitäpä muuta siinä pystyi toteamaan, kuin että sellaisia me suomalaiset olemme - tunnollisia.
Vierailun päätyttyä hyppäsimme jälleen bussin kyytiin, joka kuljetti meidät tutustumaan Dalla Bertilla –maatilamatkailuyritykseen. Bertillalla on itsellään omaa salamin ja viinin tuotantoa ja ravintola on tunnettu laaturuoastaan. Maatilamatkailun puitteet olivat hulppeat, retkeläisiä tervehti sisäpihalla upea laguuni, jonka äärelle olisi ollut ihanaa jäädä pidemmäksikin aikaa. Myös Massimo Castrini liittyi seuraamme lounaan äärelle.
Jälleen hupaisaa suominäkökulmaa asiaan toi se, että maatilamatkailu sijaitsi samassa rakennuksessa kuin eläinsuojatkin. Avoimista ovista ruokasaliin tulvahtelevat tuulet tuoksuivat ehdalta maalaiselämältä.
|
Maatilamatkailu Dalla Bertilla. |
Coldiretti: edunvalvontaa- ja asiantuntijapalveluja maatiloille
Vatsat pyöreinä suuntasimme kohti Veronaa ja Coldirettin toimistoa, joka sijaitsee Veronan kaupungin laitamilla.
Coldiretti on pienten ja
keskisuurten italialaisten maatilojen edunvalvonta- ja neuvontaorganisaatio.
Veronan aluejärjestössä, jonka toimintaan pääsimme tutustumaan, on jäseniä
15 000 ja he edustavat kaikkia maatalouden tuotantosuuntia. Koko Italian
alueella jäseniä on n. 1 000 000. Toiminnan laajuutta kuvaa se, että järjestö
tuottaa asiantuntijapalveluja jäsenilleen vuosittain n. 10 miljoonan euron
arvosta. Toiminnan tarkoituksena on turvata myös pienten maatilayritysten
pysyminen ja olemassaolo. Tämä edesauttaa maataloustuotannon monipuolisuutta,
yksilöllisyyttä sekä yhteisöllisyyttä kuluttajien kanssa. Pienemmät maatilat
ovat helpommin lähestyttäviä kuin suuret laitokset.
Kehittämishankkeista ja toiminnan
painopisteistä tärkein tällä hetkellä on lähiruoan menekin edistäminen ja sen
puolesta puhuminen. Tavoitteena on saada kuluttaja ja ruoantuottaja lähemmäs
toisiaan. Asenneilmasto on nyt otollinen
ja järjestön organisoimiin Campagna Amiga – toritapahtumiin osallistuu
ilahduttavan paljon kuluttajia. Tavoitteena
on lisäksi ruoan alkuperän nykyistä parempi näkyvyys kuluttajille. Coldiretti tekee myös tiivistä yhteistyötä
kansainvälisesti sekä toimii edunvalvontatehtävissä EU:ssa suomalaisen MTK:n
tapaan.
Maatilamatkailuyrityksiä Veronan
aluejärjestön alueella on n. 2 000. Nämä aloittavat toimintansa usein
tarjoilemalla vierailijoille ruokaa.
Myöhemmin tulevat mukaan majoitus- ja muut palvelut. Tällä hetkellä
kasvavia palvelutuotannon aloja ovat green-care ja eläinavusteiset terapiat
sekä vanhusten sosiaalipalveluihin erikoistuminen.
Coldirettin yhtenä päämääränä on
saada eri tuotteille laatumerkintä. Lisäksi järjestö pyrkii siirtymään
maataloustuotteen edustamisesta ruuan edustamiseen. Tällöin maatalous nähdään
eri näkökulmasta, kun puhutaan tuotetun raaka-aineen sijasta ruuasta ja sen
nauttimisesta. Tämänkin työn tuloksena jotkin suuret kauppaketjut ovatkin
muuttaneet suuntaustaan kohti lähituotettua ruokaa. Lisäksi monet
maanviljelijät ovat siirtäneet tuotantotapaansa suoramyynnin puolelle.
Coldirettin edustajan mukaan
uutena yhteistyön muotona ovat nousseet esiin viljelijöiden internetiä
hyödyntävät ”virtuaaliverkostot”. Erittäin mielenkiintoisen
vierailun päätteeksi tutustuimme vielä toimiston alakerrassa olevaan tuottajien myymälään, josta saimme muhkeat lahjakassit kotiin viemiksi.
Paluumatkalla pysähdyimme vielä isossa ostoskeskuksessa, jossa oli lyhyt hetki aikaa kierrellä ja katsella italialaisia kulutustavaroita.
|
Suomihuumoria ostoskeskuksen parkkipaikalla |
Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta.