Luomurehulle on kysyntää!

Kimpasta Voimaa Maaseudulle-hankkeen pienryhmässä on pohdittu luomurehujen riittävyyttä alueellamme. Pienryhmä järjestää kaikille alueemme luomurehuntuotannosta kiinnostuneille kasvitiloille
infoillan keskiviikkona 15.2.2017 Hotelli Fooningissa (os. Kaarretie 4, Hyllykallio) klo 18.00 alkaen. 
Tiedossa on monipuolinen kattaus kokemuksia ja käytäntöjä luomusta ja sen kannattavuudesta. Tervetuloa!

Ilmoittautumiset viimeistään 14.2.2017
Karoliina Streefkerkille (karoliina.streefkerk(at)sedu.fi / 040 6807 174) tai
IntoSeinäjoen Jenni Koskelle (jenni.koski(at)intoseinajoki.fi / 050 5541 440).

Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen neljäs ja viimeinen osa

Niin vain aika riensi reissun päällä. Viimeinen ilta vietettiin kuka mitenkin, minkä jälkeen herättiin viimeiseen opintomatkapäivään, jonka kohteena oli Go Farm-maitotila. 

Go Farm: Jalostustyöllä Italian huipulle

Roberto Gozzinin ja hänen kahden veljensä johtaman Go Farm-maitotila panostaa pitkäjänteiseen jalostustyöhön. Tämä on mahdollistanut kannattavan toiminnan ja kovan kasvun.  Roberto on ylpeä Holstein-karjastaan. Se on yrittäjän mukaan Italian kuuluisin ja peräti kolmetoista Italian 25:stä korkeimmalle arvostellusta jalostuseläimistä kuuluu Go Farmille. 

Kolmekymmentä vuotta sitten tilalla oli 30 lypsylehmää. Nyt niitä oli useisiin pihattorakennuksiin sijoitettuna 900.  Uudistukseen ja lihakarjaksi kasvatettavat sonnit ja hiehot mukaan lukien karjaa on yhteensä 2 000 päätä. Suuresta karjan määrästä huolimatta jokaisella eläimellä oli nimi ja eläimet olivat hyvin hoidettuja ja rauhallisia. Tämän mahdollisti myös tarkka eläinten ryhmittely ja asemointi tuotantokierron mukaan.

Vaikka maidon hinta on laskenut eurooppalaisen kriisin vuoksi, Roberto on tilan toimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen tyytyväinen. Maito myydään paikallisia erikoisjuustoja valmistavalle pienelle osuuskunnalle. Tuottajahinta on laskenut Italiassakin roimasti. Viimevuoden 42 sentistä/litra on pudottu 30 senttiin/litra. 

Go Farmin tulosta paikkaa siitoseläintuotanto sekä muu tuotanto. EU-tukien osuus koko tilan tulosta on n. 70 000 € vuodessa. Peltotukea he eivät saa. Maatilojen tuotanto ei tunnu Italiassa perustuvan peltohehtaareihin niin vahvasti kuin Suomessa. Jalostustoiminta oli tilalla yksi merkittävä tulonlähde. Tilan holstein-karjasta myytiin valiosonneja n. 100 kpl vuodessa ympäri maailmaa siitostarkoitukseen. Kauimmaiset menivät Kanadaan. 

Go Farmilla on omaa peltoa 100 ha ja vuorattua n. 80 ha. Casalmoranon alue on vahvaa kotieläintuotannon aluetta, mikä on nostanut pellon hinnan pilviin. Paikoitellen pelto voi maksaa jopa 100 000 euroa hehtaarilta. Tämän vuoksi tilalla ei pyritä tuottamaan kaikkea eläinten tarvitsemaa rehua itse, vaan Go Farm ostaa läheisessä kaupungissa toimivalta rehuosuuskunnalta mm. maissia ja sinimailasta sisältävän ja tilalla räätälöitävän premix-rehun.

Rehustuksen ratkaisut vapauttavat myös työvoimaa, josta on italialaisilla maatiloilla pula. Ulkomaalaislähtöisiä työntekijöitä Go Farmilla työskentelee yhteensä seitsemän. Karjanhoitajat tulevat Roberton mukaan Intiasta. Italialaisia ei hänen mukaansa maatilan töihin saa. Karjan tuottama lietelanta jalostuu tontin nurkalla sijaitsevassa mädättämössä sähkö- ja lämpöenergiaksi. Sähköstä maatila saa noin 500 000 euron vuotuisen lisätulon, joka vastaa tilan liikevaihdosta n. 10% osuutta. Lähitulevaisuudessa Go Farm ei aio lisätä lypsylehmiä. Rakentaminen ei kuitenkaan lopu, sillä eläimille halutaan paremmat olosuhteet väljyyttä lisäämällä.

Retkikuntamme kohtasi myös holsteinkarjan Miss Italian vuosimallia 2016, joka eli elämäänsä muiden ikäistensä hiehojen parissa. Tämä hieho oli saanut huippuarvostelut kaikilla mittareilla, ja sen alkioita suunniteltiin myytävän ulkomaille asti.                                                                                               

Lisää Go Farmista: www.facebook.com/Go-Farm-Holstein-155960087838608/

Go Farmilta suuntasimme vielä maatilamatkailuyritys Agrimottaan, jossa tilan historiasta ja toiminnasta meille kertoi omistaja itse. Yrityksellä oli ravintola- ja majoitustoimintaa sekä oma pieni juustola. 

Agrimotta-maatilamatkailuyrityksen pihalla vallitsi rauhallinen tunnelma.

Lisätietoja Agrimottasta: http://www.agrimotta.altervista.org/

Tämän jälkeen oli aika suuntia kohti lentokenttää, jonne oli reilun tunnin matka. Matkan aikana kerättiin kurssipalautteet ja Kirsti kiitti lahjojen kera opastamme Tuulaa. Kotimatka saattoi alkaa! Kiitos kaikille mukana olleille!

Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta.

Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen kolmas osa

Gardalatte - juustola-osuuskunta luottaa erikoistuotteisiin

Opintomatkan kolmas matkapäivä aloitettiin aamuvarhaisella, sillä päivän ensimmäinen kohde oli juustoa tuottava meijeri Gardalatte. Juuston teko aloitetaan aina aamuvarhaisella tuoreen maidon saavuttua meijeriin. Juustola jalostaa n. 60 maitotilan maidon erikoisjuustoiksi.

Osuuskuntamuotoinen juustola on perustettu vuonna 1965. Sen päätuotteita ovat Grana Padano, Provoloni, Pastorino -juustot sekä näiden erilaiset kypsyysluokat.

Pääsemme seuraamaan juuston valmistusta alusta alkaen. Ensin maitoa lämmitetään ja juustomassa juoksutetaan kasaan isoissa kuparisammioissa. Massa siivilöidään irti herasta kankaan avulla, ja se nostetaan pyöreään muottiin. Tämän jälkeen juustomassa saa jäähtyä ja levätä hetken verran. Seuraavana päivänä muotti ja kangas irroitetaan, jonka jälkeen kiekon ympärille kiinnitetään kuvioleimasin (muoviliuska). 

Kuvioleimasimeen on merkitty juuston valmistusajankohta sekä laadusta kertovat merkit ja leimat. Kuvio tulee näkyvämmäksi vasta  kypsytyksen edetessä. Tämän jälkeen juustot suolataan isoissa sammioissa, ja nostetaan kypsytykseen suureen varastohalliin. Hallissa kypsytetään, harjataan ja käännellään juustoja keskimäärin 9 kuukautta, jonka jälkeen jälleenmyyjät jatkavat kypsyttämistä edelleen niin halutessaan. Juustovarasto on suuruudessaan hurja näky.

Juustot markkinoidaan jälleenmyyjille osuuskunnan oman markkinointi ja myynti -osaston kautta.  Suurin osa juustoista jää Italiaan, mutta vientiä on mm. Euroopan eri maihin. Juustonvalmistuksen sivuvirtana syntyvää heraa osuuskunta hyödyntää rehuna 8 000 sian sikalassaan, joka sijaitsi samalla pihamaalla aivan juustolan vieressä. Sioille syötetään toki myös maissia, jota viljellään sopimusviljelijöiden toimesta.

Lisää Gardalattesta: www.gardalatte.it

Centro Carni Colli Storici – nautatilan vasikat syntyvät vuorilla

Kaunis ajotie johtaa maatilan pihalle

Massimo Castrini kasvattaa lihakarjaa Lombardian Moreni kukkuloilla Italiassa. Elämäntehtäväkseen hän on asettanut alkuperäisrodun, Piemontese-rodun kasvattamisen ja rodun vaalimisen. Vähäisessä määrin tilalla kasvatetaan myös Romagnola, Chianina ja Marchigiana-rodun nautoja.  Massimo kertoo Moreni-kukkuloiden maaperässä kasvatetun rehun antavan lihaan ja jalosteisiin omaleimaisen maun. Emolehmät, joita on yhteensä 250 sekä näiden vasikat syntyvät ja laiduntavat vapaana 11 kk:n kesäajan kaukana kotoaan, Piemonten vuoristoalueella noin 700 ha:n vuokratilan laitumilla. Tämä takaa Massimon mukaan eläimille hyvän terveyden ja kasvun, joka on toista kiloa päivässä. Teurastamopalvelut maatila ostaa ulkopuoliselta toimijalta.

Paikallinen, "0 km"- ruoka on Italiassa kovassa nosteessa. Tästä syystä huomattava osa teurashiehoista ja -sonneista markkinoidaan palalihana kahden suoramyyntipisteen kautta. Aivan itsestään se ei kuitenkaan tapahdu. Ongelmaksi muodostui aikaisemmin vähempiarvoisten ruhonosien heikko menekki. Menekin parantamiseksi Massimo on tehnyt paljon töitä, hän on kirjoittanut keittokirjoja ja vaikuttanut menestyksellisesti television kokkiohjelmien lanseeraamiin resepteihin.

Tänä syksynä vapaa-aikanaan Massimo viimeistelee yhdessä tyttärensä kanssa keväällä valmistuvaa valokuvakirjaansa Norjasta ja Pohjois-Suomesta, johon suuntautuvaa kuvausmatkaa hän odottaa jo kovasti.

Saimme kulkea eläinsuojien läpi, joissa oli helteisestä päivästä huolimatta mukavan viileää. Seurueemme sai suuret kiitokset isännältä, sillä olimme kuulemma ensimmäinen ryhmä, joka oli kyennyt olemaan eläintiloissa oikeasti niin hiljaa, että eläimet eivät olleet häiriintyneet. Mitäpä muuta siinä pystyi toteamaan, kuin että sellaisia me suomalaiset olemme - tunnollisia.

Lisää Centro Carni Colli Storici tilasta: www.centrocarnicollistorici.it

Vierailun päätyttyä hyppäsimme jälleen bussin kyytiin, joka kuljetti meidät tutustumaan  Dalla Bertilla –maatilamatkailuyritykseen. Bertillalla on itsellään omaa salamin ja viinin tuotantoa ja ravintola on tunnettu laaturuoastaan. Maatilamatkailun puitteet olivat hulppeat, retkeläisiä tervehti sisäpihalla upea laguuni, jonka äärelle olisi ollut ihanaa jäädä pidemmäksikin aikaa. Myös Massimo Castrini liittyi seuraamme lounaan äärelle. 

Jälleen hupaisaa suominäkökulmaa asiaan toi se, että maatilamatkailu sijaitsi samassa rakennuksessa kuin eläinsuojatkin. Avoimista ovista ruokasaliin tulvahtelevat tuulet tuoksuivat ehdalta maalaiselämältä.

Maatilamatkailu Dalla Bertilla. 

Lisätietoa Dalla Bertillasta: www.dallabertilla.it

Coldiretti: edunvalvontaa- ja asiantuntijapalveluja maatiloille

Vatsat pyöreinä suuntasimme kohti Veronaa ja Coldirettin toimistoa, joka sijaitsee Veronan kaupungin laitamilla. 

Coldiretti on pienten ja keskisuurten italialaisten maatilojen edunvalvonta- ja neuvontaorganisaatio. Veronan aluejärjestössä, jonka toimintaan pääsimme tutustumaan, on jäseniä 15 000 ja he edustavat kaikkia maatalouden tuotantosuuntia. Koko Italian alueella jäseniä on n. 1 000 000. Toiminnan laajuutta kuvaa se, että järjestö tuottaa asiantuntijapalveluja jäsenilleen vuosittain n. 10 miljoonan euron arvosta. Toiminnan tarkoituksena on turvata myös pienten maatilayritysten pysyminen ja olemassaolo. Tämä edesauttaa maataloustuotannon monipuolisuutta, yksilöllisyyttä sekä yhteisöllisyyttä kuluttajien kanssa. Pienemmät maatilat ovat helpommin lähestyttäviä kuin suuret laitokset.

Kehittämishankkeista ja toiminnan painopisteistä tärkein tällä hetkellä on lähiruoan menekin edistäminen ja sen puolesta puhuminen. Tavoitteena on saada kuluttaja ja ruoantuottaja lähemmäs toisiaan.  Asenneilmasto on nyt otollinen ja järjestön organisoimiin Campagna Amiga – toritapahtumiin osallistuu ilahduttavan paljon kuluttajia.  Tavoitteena on lisäksi ruoan alkuperän nykyistä parempi näkyvyys kuluttajille.  Coldiretti tekee myös tiivistä yhteistyötä kansainvälisesti sekä toimii edunvalvontatehtävissä EU:ssa suomalaisen MTK:n tapaan.

Maatilamatkailuyrityksiä Veronan aluejärjestön alueella on n. 2 000. Nämä aloittavat toimintansa usein tarjoilemalla vierailijoille ruokaa.  Myöhemmin tulevat mukaan majoitus- ja muut palvelut. Tällä hetkellä kasvavia palvelutuotannon aloja ovat green-care ja eläinavusteiset terapiat sekä vanhusten sosiaalipalveluihin erikoistuminen.

Coldirettin yhtenä päämääränä on saada eri tuotteille laatumerkintä. Lisäksi järjestö pyrkii siirtymään maataloustuotteen edustamisesta ruuan edustamiseen. Tällöin maatalous nähdään eri näkökulmasta, kun puhutaan tuotetun raaka-aineen sijasta ruuasta ja sen nauttimisesta. Tämänkin työn tuloksena jotkin suuret kauppaketjut ovatkin muuttaneet suuntaustaan kohti lähituotettua ruokaa. Lisäksi monet maanviljelijät ovat siirtäneet tuotantotapaansa suoramyynnin puolelle.

Coldirettin edustajan mukaan uutena yhteistyön muotona ovat nousseet esiin viljelijöiden internetiä hyödyntävät  ”virtuaaliverkostot”. Erittäin mielenkiintoisen vierailun päätteeksi tutustuimme vielä toimiston alakerrassa olevaan tuottajien myymälään, josta saimme muhkeat lahjakassit kotiin viemiksi. 

Lisää Coldirettistä: www.coldiretti.it

Paluumatkalla pysähdyimme vielä isossa ostoskeskuksessa, jossa oli lyhyt hetki aikaa kierrellä ja katsella italialaisia kulutustavaroita.

Suomihuumoria ostoskeskuksen parkkipaikalla

Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta.

Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen toinen osa

Huomenta vaan, sateinen Gardone Riviera!

Italian opintomatkan toinen matkapäivä aloitettiin suuntaamalla kohti Gardajärven lounaisrantaa, jossa Polpenazze del Gardan kylässä toimii viinitila Cantina Avanzia. Lounaisranta on tunnettu Chiaretto-viinistään. 

Cantina Avanzi - investointeja ja panostusta vientiin

Cantina Avanzi on yksi Italian 800 000 viinintuottajasta ja on alueensa suurimpia viinintuottajia. Vuosituotanto on noin 500 000 pulloa erilaisia viinejä. Raaka-aine tuotetaan omilla viinitarhoilla, joita on yhteensä noin 50 hehtaaria. Tarhoilla kasvatetaan rypäleet rose-, puna- ja valko- sekä kuohuviineihin, joita yrityksen valikoimassa on toista kymmentä.

Viininviljelyn ja -valmistuksen aloitti vuonna 1931 Giovanni Avanzi. 1960-luvulla hänen poikansa Gianpetro ja Alessandro jatkoivat perheyritystä. Tänäpäivänä edellä mainittujen veljesten pojat ovat mukana yrityksen toiminnassa. 

Viinin valmistuksen saloihin meidät johdatti viinisuvun nuorin vesa Giuseppe Avanzi. Hän vastaa viinin valmistuksesta ja laadusta. Giuseppe kertoi, että historiansa suurimman kehitysaskeleen viinitila teki vuonna 2006. Tuolloin toimitiloja laajennettiin ja kalustoa uusittiin. Laajennus maksoi yhteensä viisi miljoonaa euroa, ja sen avulla kaikki tuotantotilat saatiin samaan tasoon ja uudistettua nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Näin työskentelyä saatiin myös tehostettua. Samalla saatiin lisättyä myös maanalaisia varastotiloja.

Cantina Avanzin viinintuotantolaitos

Tilan tuotteiden merkittävin kuluttajaryhmä ovat alueen matkailijat, mutta yhä suurempi osa viedään ulkomaille.  Merkittävin vientimaa on Saksa, mutta uusia avauksia tehdään koko ajan. Vastikään vientiä on avattu myös Suomeen. Viinien ohessa yritys valmistaa myös oliiviöljyä, jonka raaka-aineita se ostaa jonkin verran pieniltä oliivinviljelijöiltä. Muutoin tuotanto ja markkinointi on omatoimista.

Uutena kokeiluna tilalla oli aloitettu pienpanimotoiminta, josta Giuseppe kertoi innostuneesti. Tilamyymälässä oli tarjolla lähes kymmentä eri sorttia tilan omia oluita. 

Lisätietoa Avanzi-viinitilasta: www.avanzi.net

Viininmaistelun jälkeen seurueemme sai tehdä ostoksia tilamyymälässä, minkä jälkeen hypättiin taas vrumm-vrummin kyytiin ja lyhyen ajomatkan jälkeen saavuimme Manestrinin oliiviöljytilalle. 

Manestrini - vähän mutta laadukasta

Yritysesittelyn alkuun näimme videon tilasta ja sen prosesseista. Oliivinviljelijä Edigio Manestrini on johtanut kuusikymmentäluvusta saakka Manestrinin perheyritystä Soiano del Lagon kylässä.

Tila valmistaa perinteisin menetelmin neljää öljylaatua; L’ Olio Dopia, L’Olio Extra Vergineä, Olivio Monocultivar Casalivaa, Olio Olivio Monocultivar Leccinoa ja aromatisoitua Oli Aromatizzatia.  Oman tuotannon lisäksi Manestirinin tila tuottaa muille oliivinviljelijöille rahtipuristuspalvelua. 

Tehdaskierros huipentui öljynmaisteluun ja ostosten tekoon tilamyymälässä. Oliivista valmistettuja tuotteita oli lukuisia erilaisia, saippuasta ruokatuotteisiin. 

Manestrinin tilalta suuntasimme lounaalle Manerban kylään jossa tarjolla oli rento lounas Dalla Saraghina-ravintolassa. Italialaiseen tapaan lounas kesti hyvän kolmatta tuntia, ja olimme erinomaisesti päivän aikataulusta jäljessä, kun matka jatkui kohti Bedizzolen kylää. 

Lisätietoa Manestrinin oliiviöljytilasta http://www.manestrini.it/. 

Marchesinin possut ovat lähiruokaa aidoimmillaan    

Bedizzolen kylässä sijaitseva Marchesinin maatila on kooltaan pienehkö, noin 40 hehtaarin sikatila. Osa peltoalasta on vuokrattua. Pelloilla kasvaa rehuviljaa noin sadan emakon ja vuosittain kasvatettavan 2 000 lihasian tarpeisiin. Lisärehua ostetaan noin 30 % sikalan koko rehumäärästä.  

Tilan toimintaa esitelleen Elvira Lazzarin mukaan puolet maatilan tuottamasta sianlihasta myydään oman maatilalla sijaitsevan lihakaupan kautta. Tilalla on oma teurastamo, jossa tilan siat teurastetaan. Rahtiteurastusta tarjotaan myös alueen muille sianlihan tuottajille.  

Marchesinin tilan sianliha jalostetaan yli 20 erityyppiseksi makkaraksi ja palalihaksi. Tilamyymälä on avoinna kuluttaja-asiakkaille tiistaisin ja sunnuntaisin. Toinen puoli tuotannosta myydään paikallisiin maatilamatkailuyrityksiin, ravintoloihin ja marketteihin. Kaikkiaan tilalla työskentelee seitsemän henkilöä, joista viisi työllistyy sikalassa ja lihanjalostuksessa. 

Näin suomalaisesta näkövinkkelistä katsottuna tuntui uskomattomalta, että tila sai saman katon alla harjoittaa sekä sikalatoimintaa että teurastusta ja jatkojalostusta. Elvira kertoi, että heille lihan jatkojalostaminen itse on erittäin kannattavaa ja lihalle saadaan hyvä kilohinta. Ruhontarkastuksesta peritään vain eläinlääkärin tuntitaksta toteutuneen työtuntimäärän mukaan eikä erillisetä ruhomaksua ole. Pienteurastamolla ei myöskään ole vuosittaisia teurastusrajoja, vaan eläimiä voidaan teurastaa määrällisesti niin paljon kuin on tarve. 

Lisätietoa Marchessinin tilasta www.marchesinigiuseppe.it. 

Campagna Amica - voimavarat yhteen tuottajien puolesta!

Marchesinin tilalta jatkoimme matkaa Brescian kaupunkiin, jossa tutustuimme paikallisen tuottajajärjestön Coldirettin Campagna Amica-toriin. Markkinatoreja järjestetään säännöllisesti eri paikoissa, ja esillä on lähiruokatuotteita. Lyhyen vierailun aikana meille tarjottiin runsaat maistiaiset paikallistuotteiden antimista.                                    

           

Toritapahtumasta suunnimme illan suussa takaisin majapaikkaamme. 

Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta.

Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen ensimmäinen osa

Kimpasta Voimaa Maaseudulle järjesti opintomatkan Pohjois-Italiaan 1. - 4. lokakuuta 2016. Retkikuntamme koko oli parisen kymmentä henkeä, maatalousyrittäjiä ja jokunen sidosryhmien edustaja.  Lento Vaasasta lähti aikaisin ensin kohti Helsinkiä, jossa vaihdoimme Milanon koneeseen. Saavuimme Milanoon, jossa meitä vastassa oli oppaamme Tuula Tuomi.

Giuseppe, vruummm vrummm. Matkalla Milanosta Isolonen maatilalle. 

Lombardian provinssi on tunnettu maataloudesta, matkailusta ja lähiruoasta.

Maakunta on kaupunkimaista maaseutua ja suomalaiseen silmään kaikki näytti kovin tiheästi asutulta. Maakunta kuului vuoteen 1959 saakka Habsburgien itävaltalaiselle sukuhaaralle, joka lahjoitti alueen silloiselle Lombardian Piemonten-Sardinian kuningaskunnalle. Sittemmin kuningaskunta vaihtoi nimensä Italian kuningaskunnaksi.

Lombardia on Italian talouden keskus, ja se on merkittävä maatalousmaakunta ja elintarvikkeiden tuottaja. Gardajärven turistimilla on myös suuri merkitys alueelle. Maakunnassa maatiloja on yhteensä noin 19 000 kpl ja ne tuottavat pääasiassa maissia, riisiä, viljaa, maitoa ja lihaa – viiniä ja oliiviöljyä unohtamatta. Alue jakautuu etelässä tasaiseen ja hedelmälliseen Po-joen laaksoon sekä pohjoisessa vuoristoiseen turistien suosimaan järvialueeseen.

Lähiruoalla ja omalla tuotannolla on Italiassa pitkät perinteet. Oman seudun tai tietyn paikan tuote- ja laatumerkit olivat vahvoja ja niiden puolesta tehtiin paljon töitä.

Ensimmäinen retkikohde: Isolonen maatila – suurta ja monipuolista

Ensimmäisen retkipäivän vierailukohde oli Isolonen maatila, joka sijaitsee Cascina San Benedetossa Lodinin maakunnassa. Maatila on 400 peltohehtaarin tiluksillaan kooltaan keskimääräistä italiaistilaa suurempi. 

Näkymiä Isolonen pihamaalta

Tilan isäntä, Luigi Gruppi esitteli meille yritystään upeassa salissa, joka toimi tilausravintolana ja oli osa perheen kotia. Hän kertoi, että tila oli alun perin 1700-luvulla kuulunut benediktiinimunkeille, jotka myivät omaisuuttaan voidakseen rakentaa kukoistavan maatilan itselleen. Gruppin suvun haltuun tila oli tullut varhain 1900-luvulla.

Vieraat saivat tutustua tilan historiaan ja nykyisyyteen näyttävässä eteisaulassa.

Pelloilla kasvaa maissia, soijaa, vehnää, ohraa, sokeriruokoa, herneitä, papuja sekä vihanneksia.  Kasvintuotannon lisäksi tilalla tuotetaan maitoa ja sianlihaa. Tila on jakaantunut kolmeen talouskeskukseen. Tilalle oli vastikään valmistunut pienkoneiden lentokenttä sekä ratsastuskoulu. Tilausravintola ja juhlapalvelut työllistävät kolme henkilöä, minkä lisäksi maatila kokonaisuutena työllistää seitsemän henkilöä. Peltotöistä suurin osa tehdään omin voimin, pois lukien puinti, joka on ulkoistettu.                                                                                                                                                                          

Hulppeat puitteet tilausravintolalle!

Isolonen erikoisuus näin suomalaisin silmin oli monipuolisen toiminnan lisäksi se, että tilalla oli biokaasulaitos yhteistyössä kahden muun tilan kanssa. Pienen matkan päässä sijaitseva laitos tuotti n. 8 500 MWh markkinoille myytävää sähköä. Energia tuotettiin mädättämällä 300 hehtaarin maissisato. Laitoksessa oli tehty myös kokeiluja metsäbiomassan (poppelin) mädätyksestä, mutta siitä oli luovuttu heikkojen tulosten vuoksi.

Italiassa kasvukauden aikana on hyvin kuivaa, ja vettä ei välttämättä sada piskoakaan silloin kun kasvit sitä tarvitsisivat. Peltojen kastelujärjestelmät olivat tilalla hyvin kehittyneet, ja veden ottamisen kanavistot on rakennettu maahan jo keskiajalla.

Isolonen nettisivut ovat osoitteessa: www.isolone.it/azienda.php

Isolonen ja biokaasulaitoksen vierailun jälkeen aloitimme matkan kohti Gardajärveä ja hotelliamme, joka sijaitsi pienessä Gardone Rivieran kylässä. Moni suuntasi pienen virkistäytymisen jälkeen vielä tutustumaan illanhämyiseen kylään ja Gardajärven rantaan.   

Hotelli pilkistää kadun päässä.

Näkymä kohti Gardone Rivieran rantaa

Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta. 

Kimpasta Voimaa Maaseudulle -kiertue starttaa!

Kimpasta Voimaa Maaseudulle -koulutushankkeen tavoitteena on kouluttaa maatilayrittäjiä kohti uusia verkostomaisen yhteistyön toteuttamistapoja. Tulevan syksyn päiväkahvikiertue kokoaa yrittäjät yhteisen kahvipöydän ääreen. Tilaisuuksissa on asiantuntijoiden alustuspuheenvuorot, minkä jälkeen on mahdollista saada tilakohtaista neuvontaa itseä askarruttaviin asioihin. Hankkeen tarkoituksena on auttaa edelleen yrittäjiä löytämään ja muodostamaan yhteistyön uusia kuvioita.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Päiväkahvikiertueen sisällöt ja puhujat: 

12.10. klo 12-15, Joupin vanha tupa, os. Niittäjänkatu 7, 60320 Seinäjoki.
Tilojen yhteisen työntekijän palkkaus, mitä tulee ottaa huomioon? Millaisia sopimuksia tarvitaan, entä palkkausasiat? Millaista on toimia työnantajana yhteistyössä toisten tilojen kanssa? 

Kutsuttuina puhujina Marjatta Sidarous Maaseudun työnantajaliitosta sekä varatuomari Lauri Pakka Maanomistajien Arviointikeskuksesta. Mukana myös Kimpparenki-tiedotushanke. 

25.10. klo 12-15, Erkin Haussi, Nikkolantie 114, 60800 Ilmajoki. 
Miten luodaan toimivia verkostoja yritystoimintaa tukemaan? Mitä rahallista etua verkostomaisesta toiminnasta on? Millaista rahoitusta yritysryppäiden on mahdollista saada? 

Kutsuttuina puhujina Mikko Yli-Kuivila PoP Lapua sekä Kirsi Huhtala Lakeuden Highlandista.

9.11. klo 12-15, Erkin Haussi, Nikkolantie 114, 60800 Ilmajoki. 
Millaisia yhteistyön muotoja maatilayrityksillä on olemassa? Mitä rahallista tai muuta hyötyä yhteistyöstä on. Millaisia sopimuksia tarvitaan yhteistyössä? 

Kutsuttuina puhujina Perttu Pyykkönen MTK ry ja Lauri Pakka Maanomistajien Arviointikeskuksesta.

16.11. klo 12-15, Pihlajan Kevari, Koskimäentie 46, 61710 Pentinmäki
Luottamuksellisen ja toimivan yhteistyön rakentaminen maatilojen välisessä yhteistyössä. Miten luottamusprosessi syntyy käytännössä? Miten luottamus ja erilaisten sopimusten teko toimivat yhdessä? Millaisia sopimuksia tarvitaan, että yhteistyö pelaa. 

Kutsuttuina puhujina Mirjami Kirjonen, Evica sekä Lauri Pakka Maanomistajien Arviointikeskuksesta.
23.11. klo 12-15, Maatilamatkailu Välimaa, Välimaantie 65, 61650 Kalakoski

Kevennä maatilayrityksesi kulurakennetta yhteistyöllä! Miten yhteistyön kannattavuutta voi mitata? Miten yhteistyö säästää rahaa ja missä yhteistyötä on järkevä käyttää kulurakenteen keventäjänä? 

Kutsuttuina puhujina Erkki Riihikangas ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.