Mä joka päivä töitä teen eli Hymyn työhyvinvointikoulutusten sarjatuli

Maatalousyrittäjän elämän rytmi on ainutlaatuinen. Työtä tehdään käytännössä vuoden jokaisena päivänä, eivätkä valtaväestölle suunnatut hyvinvoinnin ohjeet istu omaan arkeen. Millaisia keinoja palautumiseen ja stressinhallintaan on olemassa? Miten omaa hyvinvointia voi ylläpitää ja parantaa?

Mä joka päivä töitä teen!

Hymy-hanke toteuttaa koulutussarjan maatalousyrittäjille, jotka haluavat tavoitteellisesti parantaa omaa työkuntoaan ja työhyvinvointiaan puolen vuoden ajanjaksolla.

Apuna käytetään FirstBeat-mittausteknologiaa. FirstBeatin hyvinvointianalyysi kuvaa palautumisen riittävyyttä ja auttaa tunnistamaan arjen stressaavat tekijät työssä ja vapaa-ajalla. Hyvinvointianalyysi arvioi unen laatua ja riittävyyttä sekä auttaa löytämään ratkaisut paremman palautumisen saavuttamiseksi. Lisätietoja: https://www.firstbeat.com/

Kurssia toteutetaan yhdessä Kuortaneen urheiluopiston kanssa. Lisätietoja opistosta ja sen palveluista: http://www.kuortane.com/

Haku on käynnissä nyt!

Kurssi sopii kaikille yrittäjille, jotka haluavat parantaa omaa jaksamistaan ja työhyvinvointiaan. Osallistujilta toivotaan motivaatiota sitoutua puoleksi vuodeksi kurssiin, joka koostuu neljästä ohjatusta kokoontumisesta sekä omalla ajalla tehtävistä jokapäiväisistä hyvinvoinnin valinnoista. Kurssilaiset voivat halutessaan kokoontua useamminkin.

Koulutussarjan kaksi ensimmäistä kokoontumiskertaa pitävät sisällään seuraavaa (huom. pienet muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia!):

keskiviikko 15.3.2017

9.30               Aamupäiväkahveet ja päivän aloitus

10.00             Takaisin perusasioihin eli oman hyvinvoinnin kulmakivet

11.00             Ryhtiä rankaan ja niveliin

12.00             Lounas noutopöydästä (omakustanteinen)

12.45             Kiireen kesytys ja ajanhallinnan taito

14.45             FirstBeat-mittauksen aloitus

15.30             Kotiinlähtö

keskiviikko 5.4.2017

9.30               Aamupäiväkahveet ja päivän aloitus

10.00             Palaute FirstBeat-mittauksesta

11.00             Toiminnallinen harjoittelu maatilaympäristössä

12.00             Lounas noutopöydästä (omakustanteinen)

12.45             Oma palautumissuunnitelma

14.00             Maatilaympäristöön sovellettu rentoutus

14.45             Askelmerkit välijaksolle ja tulevan kesäsesongin ajalle

15.30             Kotiinlähtö

Koulutuskokonaisuuden hinta on noin 90 euroa / henkilö. Syksyllä 2017 järjestettävien kahden päivän sisältö ja ajankohta ilmoitetaan osallistujille myöhemmin. Paikkoja on todella rajoitetusti, ole siis nopea ja syö hitaat!

Lisätietoja kurssista ja ilmoittautumiset:

Karoliina Streefkerk: karoliina.streefkerk(at ) sedu.fi / 040 6807 174

tai

Kirsti Pasto: kirsti.pasto(at ) sedu.fi / 040 6807 060

Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen toinen osa

Huomenta vaan, sateinen Gardone Riviera!

Italian opintomatkan toinen matkapäivä aloitettiin suuntaamalla kohti Gardajärven lounaisrantaa, jossa Polpenazze del Gardan kylässä toimii viinitila Cantina Avanzia. Lounaisranta on tunnettu Chiaretto-viinistään. 

Cantina Avanzi - investointeja ja panostusta vientiin

Cantina Avanzi on yksi Italian 800 000 viinintuottajasta ja on alueensa suurimpia viinintuottajia. Vuosituotanto on noin 500 000 pulloa erilaisia viinejä. Raaka-aine tuotetaan omilla viinitarhoilla, joita on yhteensä noin 50 hehtaaria. Tarhoilla kasvatetaan rypäleet rose-, puna- ja valko- sekä kuohuviineihin, joita yrityksen valikoimassa on toista kymmentä.

Viininviljelyn ja -valmistuksen aloitti vuonna 1931 Giovanni Avanzi. 1960-luvulla hänen poikansa Gianpetro ja Alessandro jatkoivat perheyritystä. Tänäpäivänä edellä mainittujen veljesten pojat ovat mukana yrityksen toiminnassa. 

Viinin valmistuksen saloihin meidät johdatti viinisuvun nuorin vesa Giuseppe Avanzi. Hän vastaa viinin valmistuksesta ja laadusta. Giuseppe kertoi, että historiansa suurimman kehitysaskeleen viinitila teki vuonna 2006. Tuolloin toimitiloja laajennettiin ja kalustoa uusittiin. Laajennus maksoi yhteensä viisi miljoonaa euroa, ja sen avulla kaikki tuotantotilat saatiin samaan tasoon ja uudistettua nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Näin työskentelyä saatiin myös tehostettua. Samalla saatiin lisättyä myös maanalaisia varastotiloja.

Cantina Avanzin viinintuotantolaitos

Tilan tuotteiden merkittävin kuluttajaryhmä ovat alueen matkailijat, mutta yhä suurempi osa viedään ulkomaille.  Merkittävin vientimaa on Saksa, mutta uusia avauksia tehdään koko ajan. Vastikään vientiä on avattu myös Suomeen. Viinien ohessa yritys valmistaa myös oliiviöljyä, jonka raaka-aineita se ostaa jonkin verran pieniltä oliivinviljelijöiltä. Muutoin tuotanto ja markkinointi on omatoimista.

Uutena kokeiluna tilalla oli aloitettu pienpanimotoiminta, josta Giuseppe kertoi innostuneesti. Tilamyymälässä oli tarjolla lähes kymmentä eri sorttia tilan omia oluita. 

Lisätietoa Avanzi-viinitilasta: www.avanzi.net

Viininmaistelun jälkeen seurueemme sai tehdä ostoksia tilamyymälässä, minkä jälkeen hypättiin taas vrumm-vrummin kyytiin ja lyhyen ajomatkan jälkeen saavuimme Manestrinin oliiviöljytilalle. 

Manestrini - vähän mutta laadukasta

Yritysesittelyn alkuun näimme videon tilasta ja sen prosesseista. Oliivinviljelijä Edigio Manestrini on johtanut kuusikymmentäluvusta saakka Manestrinin perheyritystä Soiano del Lagon kylässä.

Tila valmistaa perinteisin menetelmin neljää öljylaatua; L’ Olio Dopia, L’Olio Extra Vergineä, Olivio Monocultivar Casalivaa, Olio Olivio Monocultivar Leccinoa ja aromatisoitua Oli Aromatizzatia.  Oman tuotannon lisäksi Manestirinin tila tuottaa muille oliivinviljelijöille rahtipuristuspalvelua. 

Tehdaskierros huipentui öljynmaisteluun ja ostosten tekoon tilamyymälässä. Oliivista valmistettuja tuotteita oli lukuisia erilaisia, saippuasta ruokatuotteisiin. 

Manestrinin tilalta suuntasimme lounaalle Manerban kylään jossa tarjolla oli rento lounas Dalla Saraghina-ravintolassa. Italialaiseen tapaan lounas kesti hyvän kolmatta tuntia, ja olimme erinomaisesti päivän aikataulusta jäljessä, kun matka jatkui kohti Bedizzolen kylää. 

Lisätietoa Manestrinin oliiviöljytilasta http://www.manestrini.it/. 

Marchesinin possut ovat lähiruokaa aidoimmillaan    

Bedizzolen kylässä sijaitseva Marchesinin maatila on kooltaan pienehkö, noin 40 hehtaarin sikatila. Osa peltoalasta on vuokrattua. Pelloilla kasvaa rehuviljaa noin sadan emakon ja vuosittain kasvatettavan 2 000 lihasian tarpeisiin. Lisärehua ostetaan noin 30 % sikalan koko rehumäärästä.  

Tilan toimintaa esitelleen Elvira Lazzarin mukaan puolet maatilan tuottamasta sianlihasta myydään oman maatilalla sijaitsevan lihakaupan kautta. Tilalla on oma teurastamo, jossa tilan siat teurastetaan. Rahtiteurastusta tarjotaan myös alueen muille sianlihan tuottajille.  

Marchesinin tilan sianliha jalostetaan yli 20 erityyppiseksi makkaraksi ja palalihaksi. Tilamyymälä on avoinna kuluttaja-asiakkaille tiistaisin ja sunnuntaisin. Toinen puoli tuotannosta myydään paikallisiin maatilamatkailuyrityksiin, ravintoloihin ja marketteihin. Kaikkiaan tilalla työskentelee seitsemän henkilöä, joista viisi työllistyy sikalassa ja lihanjalostuksessa. 

Näin suomalaisesta näkövinkkelistä katsottuna tuntui uskomattomalta, että tila sai saman katon alla harjoittaa sekä sikalatoimintaa että teurastusta ja jatkojalostusta. Elvira kertoi, että heille lihan jatkojalostaminen itse on erittäin kannattavaa ja lihalle saadaan hyvä kilohinta. Ruhontarkastuksesta peritään vain eläinlääkärin tuntitaksta toteutuneen työtuntimäärän mukaan eikä erillisetä ruhomaksua ole. Pienteurastamolla ei myöskään ole vuosittaisia teurastusrajoja, vaan eläimiä voidaan teurastaa määrällisesti niin paljon kuin on tarve. 

Lisätietoa Marchessinin tilasta www.marchesinigiuseppe.it. 

Campagna Amica - voimavarat yhteen tuottajien puolesta!

Marchesinin tilalta jatkoimme matkaa Brescian kaupunkiin, jossa tutustuimme paikallisen tuottajajärjestön Coldirettin Campagna Amica-toriin. Markkinatoreja järjestetään säännöllisesti eri paikoissa, ja esillä on lähiruokatuotteita. Lyhyen vierailun aikana meille tarjottiin runsaat maistiaiset paikallistuotteiden antimista.                                    

           

Toritapahtumasta suunnimme illan suussa takaisin majapaikkaamme. 

Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta.

Opintomatkalla Pohjois-Italiassa, pienen matkakertomuksen ensimmäinen osa

Kimpasta Voimaa Maaseudulle järjesti opintomatkan Pohjois-Italiaan 1. - 4. lokakuuta 2016. Retkikuntamme koko oli parisen kymmentä henkeä, maatalousyrittäjiä ja jokunen sidosryhmien edustaja.  Lento Vaasasta lähti aikaisin ensin kohti Helsinkiä, jossa vaihdoimme Milanon koneeseen. Saavuimme Milanoon, jossa meitä vastassa oli oppaamme Tuula Tuomi.

Giuseppe, vruummm vrummm. Matkalla Milanosta Isolonen maatilalle. 

Lombardian provinssi on tunnettu maataloudesta, matkailusta ja lähiruoasta.

Maakunta on kaupunkimaista maaseutua ja suomalaiseen silmään kaikki näytti kovin tiheästi asutulta. Maakunta kuului vuoteen 1959 saakka Habsburgien itävaltalaiselle sukuhaaralle, joka lahjoitti alueen silloiselle Lombardian Piemonten-Sardinian kuningaskunnalle. Sittemmin kuningaskunta vaihtoi nimensä Italian kuningaskunnaksi.

Lombardia on Italian talouden keskus, ja se on merkittävä maatalousmaakunta ja elintarvikkeiden tuottaja. Gardajärven turistimilla on myös suuri merkitys alueelle. Maakunnassa maatiloja on yhteensä noin 19 000 kpl ja ne tuottavat pääasiassa maissia, riisiä, viljaa, maitoa ja lihaa – viiniä ja oliiviöljyä unohtamatta. Alue jakautuu etelässä tasaiseen ja hedelmälliseen Po-joen laaksoon sekä pohjoisessa vuoristoiseen turistien suosimaan järvialueeseen.

Lähiruoalla ja omalla tuotannolla on Italiassa pitkät perinteet. Oman seudun tai tietyn paikan tuote- ja laatumerkit olivat vahvoja ja niiden puolesta tehtiin paljon töitä.

Ensimmäinen retkikohde: Isolonen maatila – suurta ja monipuolista

Ensimmäisen retkipäivän vierailukohde oli Isolonen maatila, joka sijaitsee Cascina San Benedetossa Lodinin maakunnassa. Maatila on 400 peltohehtaarin tiluksillaan kooltaan keskimääräistä italiaistilaa suurempi. 

Näkymiä Isolonen pihamaalta

Tilan isäntä, Luigi Gruppi esitteli meille yritystään upeassa salissa, joka toimi tilausravintolana ja oli osa perheen kotia. Hän kertoi, että tila oli alun perin 1700-luvulla kuulunut benediktiinimunkeille, jotka myivät omaisuuttaan voidakseen rakentaa kukoistavan maatilan itselleen. Gruppin suvun haltuun tila oli tullut varhain 1900-luvulla.

Vieraat saivat tutustua tilan historiaan ja nykyisyyteen näyttävässä eteisaulassa.

Pelloilla kasvaa maissia, soijaa, vehnää, ohraa, sokeriruokoa, herneitä, papuja sekä vihanneksia.  Kasvintuotannon lisäksi tilalla tuotetaan maitoa ja sianlihaa. Tila on jakaantunut kolmeen talouskeskukseen. Tilalle oli vastikään valmistunut pienkoneiden lentokenttä sekä ratsastuskoulu. Tilausravintola ja juhlapalvelut työllistävät kolme henkilöä, minkä lisäksi maatila kokonaisuutena työllistää seitsemän henkilöä. Peltotöistä suurin osa tehdään omin voimin, pois lukien puinti, joka on ulkoistettu.                                                                                                                                                                          

Hulppeat puitteet tilausravintolalle!

Isolonen erikoisuus näin suomalaisin silmin oli monipuolisen toiminnan lisäksi se, että tilalla oli biokaasulaitos yhteistyössä kahden muun tilan kanssa. Pienen matkan päässä sijaitseva laitos tuotti n. 8 500 MWh markkinoille myytävää sähköä. Energia tuotettiin mädättämällä 300 hehtaarin maissisato. Laitoksessa oli tehty myös kokeiluja metsäbiomassan (poppelin) mädätyksestä, mutta siitä oli luovuttu heikkojen tulosten vuoksi.

Italiassa kasvukauden aikana on hyvin kuivaa, ja vettä ei välttämättä sada piskoakaan silloin kun kasvit sitä tarvitsisivat. Peltojen kastelujärjestelmät olivat tilalla hyvin kehittyneet, ja veden ottamisen kanavistot on rakennettu maahan jo keskiajalla.

Isolonen nettisivut ovat osoitteessa: www.isolone.it/azienda.php

Isolonen ja biokaasulaitoksen vierailun jälkeen aloitimme matkan kohti Gardajärveä ja hotelliamme, joka sijaitsi pienessä Gardone Rivieran kylässä. Moni suuntasi pienen virkistäytymisen jälkeen vielä tutustumaan illanhämyiseen kylään ja Gardajärven rantaan.   

Hotelli pilkistää kadun päässä.

Näkymä kohti Gardone Rivieran rantaa

Reporttereina toimivat Kimpasta Voimaa Maaseudulle-tiimi Jenni Koski IntoSeinäjoesta, Kari Kallioniemi ProAgria Etelä-Pohjanmaasta  ja Karoliina Streefkerk Sedu Aikuiskoulutuksesta. 

Isketäänpäs tarinaa

Lokakuun lopulla suuri joukko Etelä-Pohjanmaan hankeväkeä kokoontui Tarinatyöpajaan Rytmikorjaamolle. Päivän tarkoituksena oli saada oivalluksia hankeviestinnästä. Jaksaakohan tätä juttua lukea yhtään pidemmälle?
Ongelma on yleensä se, että ulosantimme alkaa muistuttaa hankepäätöksen virallista koukerokieltä. Silloin on vaarana, että vaikka puhumme suomea, ei puhettamme ymmärrä. Ja tämä virallinen pojotus yhdistettynä komiaan murteeseemme on jotain aivan valtavaa.

No, onneksi tämä ongelma on huomattu ja sitä yritettiin korjata työpajassa. Seuraavassa tulee esimerkki, miten saman asian voi kertoa kahdella eri tavalla. Kumpaakohan pidät parempana?

"Etelä-Pohjalaisen lähiruokaketjun toimijat voivat verkottua, sekä saada vinkkejä taseen ja panosten käytön järkeistämiseen."

 TAI

"Etelä-Pohjalaiset alkutuottajat ja jalostajat kokoontuvat yhteen kuulemaan, miten rahat saadaan riittämään."

Että sellaista. Kun tähän lisätään vielä tarinaa, on tulos seuraava:

"Nurmolainen Matti on maatilayrittäjä. Hän on iltalenkillä jutellut koiralleen, että olisi hyvä, jos investoinneista voisi jutella jonkun kanssa. Eräällä iltakävelyllä Matin koiran talutushihna sotkeutui vastaantulevan Jaakon koiran hihnaan. Selvittelyssä meni aikaa ja miehet alkoivat puhella. Jaakko kertoi, että oli huomannut tilaisuuden, jossa erilaiset asiantuntijat puhuvat investoinneista ja että tilaisuudessa kannustetaan keskusteluun."

Tarinalla on siis paikkansa. Tarinoita on kerrottu iltanuotioilla ammoisista ajoista lähtien ja siirretty tietoa eteenpäin. Toimi hyvin silloin, joten miksei nytkin?

Tuumasta toimeen - varhaisen välittämisen työkaluja

Eläinten ehdoilla 22.11.2016

ELÄINTEN EHDOILLA – KÄYTTÄYTYMINEN HYVINVOINNIN MITTARINA

Tiistai 22.11.2016 klo 10–15 Ilmajoen maatalousoppilaitoksella, os. Ilmajoentie 525

Päivän luennoitsijana toimii eläinkouluttaja Tuire Kaimio. Päätyönään hän kouluttaa eläinnäyttelijöitä elokuviin ja teatteriin. Kaimio on suosittu luennoitsija aina kun kyseessä on eläintenkäsittelyyn liittyvät tiedot ja taidot.

ALUSTAVA OHJELMA

9.30 Kahvi ja HYMY-tervehdys

10.00 Käyttäytyminen eläimen hyvinvoinnin mittarina

12.00 Lounas (omakustanteinen)

13.00 Miten tuotantoeläin oppii?

Paikka: Ilmajoen maatalousoppilaitos, Ilmajoentie 525, Ilmajoki

Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

Lisätiedot Karoliinalta tai Kirstiltä. 

Tilaisuuteen ilmoittaudutaan 18.11. mennessä:

karoliina.streefkerk(at) sedu.fi / 040 680 7174 

tai

kirsti.pasto(at) sedu.fi / 040 680 7060

Olikos se mitta täynnä?

Terveisiä vaan ”tien päältä”! Hymy-hanketiimi suuntasi nokkansa kohti Seinäjokea lokakuun lopulla. Syksyinen aamu valkeni silloin pienen pakkasen tunnelmissa suuressa osassa Etelä-Pohjanmaata. 

Hymy – hyvinvointia maatilayrittäjille –hankkeen ja Melan yhteistyössä järjestämään hyvinvointipäivään Seinäjoen hotelli Cumuluksessa 26.10.2016 oli ilmoittautunut iso joukko maatilayrittäjiä. Päivä toimi samalla Hymyn virallisena aloitustilaisuutena. Pohjanmaan liikunta ja urheilun väki oli varautunut pienryhmätilassa tekemään kehonkoostumus- ym. mittauksia, joihin jokainen seminaariin osallistuva pääsi ihan maksutta. Jo yhdeksältä aamulla kävikin aikamoinen kuhina hotellin käytävillä. 

Päivän aiheiden aluksi ”HYMY-leidit” Karoliina ja Kirsti avasivat tilaisuuden kertoen lyhyesti HYMY-hankkeesta ja sen tavoitteista. 

Pirjo Saari Melasta kertoi Melan hyvinvointitoiminnasta sekä erilaisista koulutuksista, joita he tarjoavat. Vinkkinä muuten bloginkin lukijoille, että Melan ajankohtaiset tapahtumat löytyvät heidän toimintakalenteristaan osoitteesta http://www.mela.fi/fi/tyohyvinvointi/tapahtumakalenteri.   

Pirjo muistutti, että Mela on tulossa vastaan vakuutusmaksujen maksamisessa siten, että maksuaikaa on lisätty aina 24 kuukauteen asti ja viivästyskorkoa on alennettu tilapäisesti ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka. Jos maksujen kanssa on ongelmia, kannattaa olla välittömästi yhteydessä oman alueensa Mela-asiamieheen!

Päivän ehkä monitulkinnallisimman puheenvuoron meille tarjosi onnellisuusprofessori Markku Ojanen, joka pohti osuudessaan työn ja onnellisuuden yhteyttä – voiko työssään olla onnellinen? Hänen mukaansa ihmisen elämässä on onnellisuusvarkaita, jotka vievät onnellisuutta elämästä pois. Tällaisia varkaita voivat olla kateus, huono sää tai jatkuva kiire, suuret menetykset – asioita joihin ei aina itse voi vaikuttaa. Onnellisuuden varastamisen seurausta ovat esimerkiksi erilaiset pelot, masennus, katkeruus ja viha. 

Lounastauolla PLU:n tekemät mittaukset jatkuivat niille, jotka eivät heti aamusta ennättäneet ja loput väestä nautti runsaan lounaan Huviretki-ravintolassa. 

Maija Pispa Satakunnan Varavoimaa Farmarille II-hankkeen vetäjä kertoi yleisölle heidän varavoimahankkeestaan. Hankkeen tarkoituksena ei ole niinkään keskittyä viljelijään työssään vaan käsitellä ihmistä ja hänen elämäänsä kokonaisuutena. Tärkeimmät syyt yhteydenottoihin ovat erilaiset talous- ja ihmissuhdevaikeudet, sairastumiset, äkilliset kriisit, liika työmäärä, uupumus ja masennus. Maija osasi hyvin laittaa sanoiksi allekirjoittaneen ajatukset todetessaan, että vaikka elämä ei ole lopulta sitä mitä on aina sen kuvitellut olevan, voi silti olla kyseessä hyvä elämä. Vaikka joku on voinut aina ajatella olevansa maatalousyrittäjä, voi kivireen tuntuisesta maatilasta luopua ja lähteä johonkin muuhun suuntaan ja silti saada hyvän ja rikkaan elämän.  

Maijan puheenvuoron jälkeen Miia Mannila MTK-Etelä-Pohjanmaasta kertoi lyhyesti Varavoimaa Farmarille-hankkeesta, joka on käynnistymässä Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen tarkoituksena on auttaa niitä tiloja, jotka tarvitsevat konkreettista apua elämänsä ja yrityksensä tilanteen hallintaan. Hankkeen päälliköksi ja vetäjäksi on palkattu Maija Lamminen. 

Kirjailija ja psykoterapeutti Katriina Järvinen antoi puheenvuorossaan eväitä arjessa selviytymiseen ja käsitteli mm. suomalaisen moraalin ja sukupolvien takaisten kaikujen vaikutusta nykypäivään. Suomalaisessa kulttuurissa moraalinen ihminen on se järkevä ihminen, joka on aina jemmannut jotain tulevan päivän varalle. Tästä syystä suomalaisesta kollektiivisesta alitajunnasta kumpuaa helposti myös omaan mieleen ajatuksia kuten "voi että mä oon ollut tyhmä kun oon tehnyt tuollaisenkin investoinnin ja olisi pitänyt tämä asia arvata". Katriinan painokas viesti kuulijoille oli, että kukaan ei voi oikeasti ennustaa tulevaa eikä historiakaan oikeastaan opeta yhtään mitään. Vaikka joskus on käynyt huonosti, niin ikinä mennyt ei lyö lukkoon juuri tämän hetken ongelmia ja niiden ratkaisuja. 

Päivän päätteeksi kehonkoostumusmittauksissa käyneet saivat omat raporttinsa ja analyysin siitä, "missä maa makaa".

Iso HYMY-kiitos kaikille osallistujille!

Elämä on ihanaa! Hyvänmielen päivä Korvalla 19.11.2016

Hymy ja Kasvua Ruokaprovinssista löivät hynttyynsä yhteen ja seurauksena on yhteinen hyvän mielen päivä Koskenkorvan Trahteerissa marraskuulla. Kuvan saa klikkaamalla isommaksi, mutta alempana vielä kirjallisesti samat ilmoittautumisohjeet. Päivä sopii kaikille asiasta kiinnostuneille! Tervetuloa!

Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa - hyvän mielen päivä Koskenkorvan Trahteerissa (os. Trahteerintie 3, 61330 Koskenkorva) lauantaina 19.11.2016 klo 9:30-15.00. 

OHJELMA

9:30 Aamukahvit
10:00 Petra Sippola: Usko omaan tekemiseesi - miten myyt omaa osaamistasi?
12:00 Trahteerin emännän maukas lähituotteista valmistettu keittolounas
13:00 Riitta Malkamäki: Mikä etuoikeus, mikä mahdollisuus!

Ilmoittautumiset Karoliinalle, Kirstille tai Minnalle 11. marraskuuta 2016 mennessä:

Karoliina: puh. 040 680 7174 / karoliina.streefkerk(at) sedu.fi
Kirsti: puh. 040 680 7060 / kirsti.pasto(at) sedu.fi
Minna: puh.040 680 7058 / minna.tuurinkoski(at) sedu.fi

Onko mittasi täynnä? Hyvinvointiseminaari Seinäjoella 26.10.2016

"Mukavasti alkaa kalenteri täyttymään syksyn tapahtumien osalta. Tarjolla on todella monipuolista hanketoimintaa koko Etelä-Pohjanmaalle!   

HYMY yhdessä Melan ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestää "Onko mittasi täynnä? Tule ja testaa" -teemalla huippupäivän kaikille maatilayrittäjille. Hyvinvointipäivän aikana on  mahdollista saada ilmaisia mittauksia ja kuunnella kattavia luentoja aiheen ympäriltä. Pidetään ihmiset huolta itsestämme ja toisistamme, myös tällaisina aikoina!"

Aika: 26.10.2016 klo 9.00 alkaen
Paikka: Hotelli Cumulus Seinäjoki, os. Kauppakatu 10, 60100 Seinäjoki. Asiakasparkkeeraus takapihalla, muista pyytää vastaanotosta parkkilipuke! 

Hyvinvointipäivän ohjelma

9.00–10.00 Mahdollisuus Kehon kuntoindeksi -testeihin (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu Ry)

9.30 Kahvit (mahdollisuus testeihin jatkuu kahvin aikana)

10.00 Päivän avaus / MTK ja HYMY-hanke

10.10 Ajankohtaisia työhyvinvointikuulumisia Melasta / Pirjo Saari, tiiminvetäjä

10.30 Onnellisuuden esteet ja eväät / Markku Ojanen, onnellisuusprofessori

11.30 Lounas (mahdollisuus testeihin jatkuu lounastauon aikana)

13.00 Miten Pirkanmaalla tuetaan viljelijän hyvinvointia? 

          Maija Pispa, Varavoimaa Farmarille -hanke

13.15 Varavoimaa Farmarille Etelä-Pohjanmaalla esittäytyy

13.30 Mistä löydän voimavaroja muutosten keskelle? / Katriina Järvinen, kirjailija, psykoterapeutti

14.30 Palauteluento Kehon kuntoindeksi -testeistä / Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu RY

15.00 Päivä päättyy

Päivän ohjelma, mittaukset ja lounas ovat maksuttomia. TERVETULOA!

Lounasjärjestelyn vuoksi ilmoittaudu viimeistään 20.10.2016.

Kirsti Pasto, puh. 040 680 7060, kirsti.pasto(at )sedu.fi tai

Karoliina Streefkerk, puh. 040 680 7174, karoliina.streefkerk(at )sedu.fi

Virkistystä ja virikkeitä syksyyn 12.10.2016

Maatilayrittäjällä on työnsä puolesta läheinen suhde luontoon. Usein luonto onkin meille alalla toimiville itsestään selvyys ja päivittäinen työympäristö. 

© Joona Kotilainen

Teea Ekola johdattelee näkemään ja havainnoimaan luontoa erilaisesta näkökulmasta ja tuo käytännönläheisesti esiin, millaisia vaikutuksia luonnolla on hyvinvointiimme. Teoriaosuuden jälkeen lähdetään kokeilemaan kaikilla aisteilla, miten luonnon virkistäviä elementtejä voi hyödyntää. 

PÄIVÄN OHJELMA

12.00   Kahvi ja tervetuloa

12.15   Luonnosta voimaa arkeen - mitä tekemistä luonnolla on terveyden, hyvinvoinnin ja onnen                   kanssa / Teea Ekola

13.30   Luonnon vaikutukset hyvinvointiin eivät tule puhumalla, eikä niitä kirjoiteta kynällä - ne                     koetaan käytännössä luonnossa / harjoitukset Toiskan Tallin ympäristössä

TERVETULOA VIRKISTYMÄÄN!

Tilaisuuden hinta on 20 euroa, sisältäen ohjelman ja kahvitarjoilun. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 7.10.2016 mennessä

Kirsti Pasto, p. 040 680 7060 / kirsti.pasto (at ) sedu.fi

tai

Karoliina Streefkerk, p. 040 680 7174 / karoliina.streefkerk (at ) sedu.fi

Tilaisuuden järjestää HYMY - Hyvinvointia maatilayrittäjille koulutushanke. 

Kuulumisia avointen ovien päivästä 17.9.2016

Karoliinan ja Minnan lauantaipäivä männä viikonloppuna oli täynnä tohinaa, kun Ilmajoen maatalousoppilaitoksella oli avoimet ovet. Sää oli mitä mainioin ja iloista väkeä riitti ruuhkaksi asti. Tarjolla oli muun muassa poniratsastusta, navettakierrosta ja huovutuspajaa. Oppilaitoksen opiskelijat tekivät hienon työn ollessaan mukana tapahtumassa!

Sikalan parin viikon ikäiset possut saivat paljon ihailua osakseen.

Perheen valkoinen lammas poseerasi tyytyväisenä raikkaassa syyssäässä. 

Poseerausyritys. 

Minnan koju löytyi markkinahallista. Muistipelin ratkoja sai nostaa arvan, jolla saattoi voittaa pieniä palkintoja. Karoliina edusti koulutusosastoa navettaluokassa, jossa sai ehdottaa ensi vuonna syntyville vasikoille O-kirjaimella alkavia nimiä. Karkit tekivät kauppansa!

Kimpasta Voimaa Maaseudulle -kiertue starttaa!

Kimpasta Voimaa Maaseudulle -koulutushankkeen tavoitteena on kouluttaa maatilayrittäjiä kohti uusia verkostomaisen yhteistyön toteuttamistapoja. Tulevan syksyn päiväkahvikiertue kokoaa yrittäjät yhteisen kahvipöydän ääreen. Tilaisuuksissa on asiantuntijoiden alustuspuheenvuorot, minkä jälkeen on mahdollista saada tilakohtaista neuvontaa itseä askarruttaviin asioihin. Hankkeen tarkoituksena on auttaa edelleen yrittäjiä löytämään ja muodostamaan yhteistyön uusia kuvioita.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Päiväkahvikiertueen sisällöt ja puhujat: 

12.10. klo 12-15, Joupin vanha tupa, os. Niittäjänkatu 7, 60320 Seinäjoki.
Tilojen yhteisen työntekijän palkkaus, mitä tulee ottaa huomioon? Millaisia sopimuksia tarvitaan, entä palkkausasiat? Millaista on toimia työnantajana yhteistyössä toisten tilojen kanssa? 

Kutsuttuina puhujina Marjatta Sidarous Maaseudun työnantajaliitosta sekä varatuomari Lauri Pakka Maanomistajien Arviointikeskuksesta. Mukana myös Kimpparenki-tiedotushanke. 

25.10. klo 12-15, Erkin Haussi, Nikkolantie 114, 60800 Ilmajoki. 
Miten luodaan toimivia verkostoja yritystoimintaa tukemaan? Mitä rahallista etua verkostomaisesta toiminnasta on? Millaista rahoitusta yritysryppäiden on mahdollista saada? 

Kutsuttuina puhujina Mikko Yli-Kuivila PoP Lapua sekä Kirsi Huhtala Lakeuden Highlandista.

9.11. klo 12-15, Erkin Haussi, Nikkolantie 114, 60800 Ilmajoki. 
Millaisia yhteistyön muotoja maatilayrityksillä on olemassa? Mitä rahallista tai muuta hyötyä yhteistyöstä on. Millaisia sopimuksia tarvitaan yhteistyössä? 

Kutsuttuina puhujina Perttu Pyykkönen MTK ry ja Lauri Pakka Maanomistajien Arviointikeskuksesta.

16.11. klo 12-15, Pihlajan Kevari, Koskimäentie 46, 61710 Pentinmäki
Luottamuksellisen ja toimivan yhteistyön rakentaminen maatilojen välisessä yhteistyössä. Miten luottamusprosessi syntyy käytännössä? Miten luottamus ja erilaisten sopimusten teko toimivat yhdessä? Millaisia sopimuksia tarvitaan, että yhteistyö pelaa. 

Kutsuttuina puhujina Mirjami Kirjonen, Evica sekä Lauri Pakka Maanomistajien Arviointikeskuksesta.
23.11. klo 12-15, Maatilamatkailu Välimaa, Välimaantie 65, 61650 Kalakoski

Kevennä maatilayrityksesi kulurakennetta yhteistyöllä! Miten yhteistyön kannattavuutta voi mitata? Miten yhteistyö säästää rahaa ja missä yhteistyötä on järkevä käyttää kulurakenteen keventäjänä? 

Kutsuttuina puhujina Erkki Riihikangas ProAgria Etelä-Pohjanmaasta. 

Piristystä ja puhtia syksyyn 21.9.2016 klo 18-21

©Photography by Viipi

HYMY - hyvinvointia maatilayrittäjille -hanke järjestää illan Toiskan tallilla syyskuussa (os. Palonkuja 9, Koskenkorva). Illan ohjaajalla, Teea Ekolalla on omakohtaisia kokemuksia siitä, miten eläimet edistävät hyvinvointia. Näitä kokemuksia hän haluaa tarjota myös muille. Tutustumisen ja teoriaosuuden jälkeen ohjelmassa on käytännön harjoituksia pollen kanssa.

Omasta hyvinvoinnista täytyy pitää huolta. Teemaillan aikana pohditaan yhdessä, miten omasta arjesta voi löytää hyvinvoinnin lähteitä ja miten toimia tilanteissa, joissa oma hyvinvointi horjuu ja miten vahvistaa hyvinvointia silloin, kun kaikki on hyvin. 

Ohjelma sopii kaikille, joita eläinten vaikutus omaan hyvinvointiin kiinnostaa. 

OHJELMA:

18:00 Tervetulokahvit

18:15 Eläinten kanssa hyvinvointiin: Mitä on hyvinvointi? Miten sen voi saavuttaa kaiken kiireen keskellä?       Miten (tuotanto)eläimet voivat olla avuksi tässä. Teea Ekola. 

19:30 Käytännön harjoitukset eläinten kanssa Toiskan tallin ympäristössä. 

Teea Ekola ©Photography by Viipi

Tilaisuuden hinta on 20 euroa, sisältäen ohjelman ja kahvit.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot 16.9.2016 mennessä.

Kirsti Pasto, p.  040 680 7060, kirsti.pasto@sedu.fi
tai
Karoliina Streefkerk, p. 040 680 7174

Vauhdikas hanketiimi esittelyssä

Näe lähelle-hanketiimissä työskentelevät Kirsti, Minna ja Karoliina. Kirjoitamme tähän blogiin kaikesta siitä, mitä kohtaamme täällä hankemaailman pyörteissä. Tervetuloa myös seuraamaan Näe lähelle-ryhmää Facebookiin. Instagramissa käytämme @nae_lahelle sekä tägiä #näelähelle. 

Kirsti Pasto, projektisuunnittelija HYMY- Hyvinvointia Maatilayrittäjille -hankkeessa

Kirstin työnkuvaan kuuluu koulutusten ja tapahtumien suunnittelu ja käytännön järjestelyt HYMY-hankkeessa. Hänellä on pitkä kokemus maatilayrittäjänä toimimisesta sekä maatilayrittäjien hyvinvointia edistävissä hankkeissa työskentelemisestä. 

Oman työuran muutostilanteet maatilayrittäjästä hyvinvointiyrittäjyyden kautta projektityöntekijäksi ovat lisänneet kykyjä sopeutua muutoksiin ja uusilla tavoilla toimimiseen. Tärkeänä tavoitteena Kirsti pitää sitä, että maatalousyrittäjiä voidaan kaikin keinoin innostaa ja kannustaa huolehtimaan omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Yrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara!


Karoliina Streefkerk, projektityöntekijä Kimpasta voimaa- ja Hymy-hankkeissa

Karoliina työskentelee Kimppa- ja Hymy-hankkeissa järjestäen mm. pienryhmätoimintaa ja teemailtoja sekä edistäen yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hänen monipuolinen työhistoriansa pitää sisällään niin hoitotyötä, maatalouslomitusta kuin maatalouden edunvalvontaakin. Maatalous ja maaseutu ovat sydäntä lähellä ja jalat tukevasti juurtuneet eteläpohjalaiseen maaperään. Hyvinvoiva maatalous säteilee ympärilleen kaikkea sitä, mitä suomalainen yhteiskunta tarvitsee!

Minna Tuurinkoski, projektityöntekijä Kasvua Ruokaprovinssista-hankkeessa

Minna työskentelee Kasvua Ruokaprovinssista-hankkeessa, jossa hänen tehtävänään on lähiruokatoimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen.Lähiruokatietoisuuden lisääminen erilaisten tilaisuuksien, seminaarien ja tapahtumien avulla on hänen ydintehtäväänsä. Minnan paikka löytyy maatalouden ja ravitsemisalan välistä, sillä hän on valmistunut sekä agrologiksi että restonomiksi. Pidetään maaseutu asuttuna ja syödään suomalaista ruokaa vielä vanhanakin!

Hilma ja Hemmo, maatalousyrittäjät

Kuvitteelliset Hilma ja Hemmo ovat nelikymppiset maatalousyrittäjät, joilla on työuraa vielä enemmän edessä kuin takanapäin. Tilalla on alkutuotannon lisäksi metsätaloutta, urakointia ja pienimuotoista elintarvikkeiden jatkojalostusta. Alkuinnostuksen jälkeen Hilma ja Hemmo kaipaavat lisää tietoa ja uusia ajatuksia arjen rutiineihin, siksipä he osallistuvat hankkeiden tilaisuuksiin. Kyllä joukossa on aina voimaa!

Tervetuloa mukaan hankkeiden tilaisuuksiin!

Tule mukaan! Kasvua Ruokaprovinssista -hankkeen matka 10. - 12.11.2016 Länsi-Ruotsiin Falköpingiin

MATKA ON TÄYNNÄ!

Paikallisia raaka-aineita, maistuvaa lähiruokaa, elämyksiä, uusia ajatuksia ja ideoita! Kaikkea tätä on tarjolla opintomatkalla Länsi-Ruotsiin, Falköpingin alueelle. Tutustumme lähiruoan tuotantoon, jalostukseen, markkinointiin ja myyntiin, sekä brändäysosaamiseen ja tuotteistamiseen. Matkalla tulee tutuksi myös useampi elämyksellisyyteen ja lähiruokaan panostava ravintola. Matka on suunnattu alkutuottajille, jalostajille, ruoka-alan yrittäjille ja muille lähiruoka-alan toimijoille, sekä kaikille lähiruokatoiminnasta kiinnostuneille. Tervetuloa!

Vierailukohteita ovat esimerkiksi:

Källarkrogen Mönethorp, maatila/ravintola/ohjelmapalvelut. Tilalla kasvatetaan karjaa ja vihanneksia, jotka oma ravintola käyttää lähiruoan lisäksi raaka-aineinaan. Paikka noudattaa slow living, eli hidasta elämää -periaatetta. Tutustumme paikkaan ja syömme päivällisen heidän vierainaan.

Lilla Spännefalla on kaunis maatila, jossa kasvatetaan lampaita, sikoja ja karjaa. Lisäksi heillä on oma tilateurastamo, -myymälä ja maatilamatkailua.

 Påverås Gårdsmejeri on pieni, yhden naisen tilameijeri ja -myymälä. Hän valmistaa lähimaidosta erilaisia juustoja.
Kaikki vierailupaikat, sekä matkaohjelma tästä Matkaohjelma

 

Matkan omakustannehinta on 490€/hlö. 

Sitovat ilmoittautumiset 30.8.2016  mennessä Minnalle,

minna.tuurinkoski(at)sedu.fi. 040 680 7058

HINTA SISÄLTÄÄ:
• lennot Vaasa-Helsinki-Göteborg-Helsinki-Vaasa
• majoitus aamiaisella ja turistivero
• kuljetukset kuten ohjelmassa kuvattu
• ruotsalainen Niclas Fällström matkaisäntä/opas mukana koko matkan ajan
• yritysvierailut

Hilma ja Hemmo Hanke seikkailee, osa 1.

Tästä alkaa Hilman ja Hemmon hurja seikkailu hankemaailman pyörteissä.  

   Onnellinen, mutta tietoa kaipaava maatilayrittäjäpariskunta, Hilma ja Hemmo Hanke, päättivät tehdä jatkuvalle tiedonjanolleen jotain. He olivat huomanneet, että esimerkiksi tilan oman tuotteen pakkaus tuotti ongelmia ja maatilayrittäjän hyvinvointia ei aina osannut ottaa huomioon. Koska heidän tilansa on eteläpohjanmaalla, he suuntasivat kulkunsa Sedu Aikuiskoulutuksen suuntaan Ilmajoelle. Ehkä siellä olisi joku neuvomassa, mitä tehdä. Niin Hilma ja Hemmo tapasivat Kirstin ja Minnan ensi kerran maitolaiturilla. Naiset olivat pitämässä hankkeidensa yhteistä älynväläysten ja aivomyrskyn täyteistä ideointihetkeä.

   Hilmaa ja Hemmoa kiinnosti, millaisista hankkeista nyt on kyse, kun kerran ollaan ennen Imona tunnetun talon vaikutuspiirissä. Kirsti kertoi vetävänsä HYMY-, eli hyvinvointia maatilayrittäjälle –hanketta. Minna puolestaan selitti työskentelevänsä Kasvua Ruokaprovinssista –hankkeessa, joka keskittyy lähiruokaketjuun. –Ja vielä meitä on kolmaskin, Karoliina, mutta hän liittyy seuraamme vasta syksymmällä. Hän on Kimppa, eli Kimpasta voimaa maaseudulle –hankkeessa, sekä HYMY –hankkeessa, kertoi Kirsti. 

   Hilma ja Hemmo katsoivat toisiaan ja miettivät ääneen, kuka voi muistaa noin monta hanketta? –Olisiko yhteenvedon paikka, arvon leidit?, kysyi Hemmo. –Kaikki nämä hankkeet tähtäävät hyvinvoivaan ja osaavaan alkutuottajaan, sekä elävään maaseutuun. Tarjoamme eväitä oman hyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen lisäämiseen, sanoi Kirsti ja nyökkäsi lopuksi pontevasti päätään.

   Hilma ja Hemmo tunsivat aivoissaan pörinää, se oli merkki suuren älynväläyksen synnystä. Poks. –Me osallistumme teidän koulutuksiin, työpajoihin, seminaareihin, teemapäiviin, valmennuksiin, matkoihin, alkoivat Hilma ja Hemmo luetella innoissaan. Meistä tulee vieläkin taitavampia, superosaavia maatilan pitäjiä!, he hihkuivat. –Varmasti tulee! Tervetuloa, sanoivat naiset yhteen ääneen.
   –Kahvi maistuisi, vihjaisi Hemmo. Samalla Hilma vetäisi käsilaukustaan pullakranssin. –Veit varpaat suustani, Minna naurahti. Niin sitä lähdettiin keittämään kaffetta ja suunnittelemaan tulevia koitoksia.

Yhteisnavetta tuo vapaata yrittäjille!

Maito Farmarit Oy on uusi perustettu yhteisnavetta –yritys, joka sijaitsee Artjärvellä, Itä-Uudellamaalla. Yrityksessä on mukana kaksi olemassa olevaa maatilaa sekä yhteensä neljä osakasta.

Ajatus yhteisnavetan perustamisesta lähti maatilojen välisestä hyvästä ja pitkäkestoisesta luottamuksellisesta suhteesta, sekä pitkän linjan yhteistyön teosta. Molemmilla osakastiloilla on tällä hetkellä n. 120 lypsävää lehmää nuorkarjoineen. Lisäksi toisella maatilalla on lisämausteena lihasikojen kasvatusta. Yrittäjät kokivat yksin vastuussa olemisen haastavaksi ja sitovaksi, ja niinpä he lähtivät miettimään uusia ratkaisuja, joissa vastuuta voisi jakaa ja vapaa-aikaa saisi huomattavasti nykyistä helpommin.

Maito Farmarit Oy on rakennuttamassa navettaansa tänä kesänä toisen osakasmaatilan nykyisen tilan läheisyyteen. Navettaan tulee paikat 306 lypsävälle lehmälle, joita lypsämään viritellään 5 robottia. Nykyiset navetat jäävät hiehokasvattamoiksi.

Yhteisnavetan käytössä oleva peltopinta-ala on n. 400 ha. Heinät ja nurmet yritys tekee lehmien rehuksi, kasvatettavat viljat menevät rehuviljaksi yhteistyösikalaan. Pellot ovat logistisesti hienolla paikalla tulevaan navettarakennukseen nähden. Valtaosa lohkoista sijaitsee noin 4 km:n säteellä tilakeskuksesta. Lohkojen keskikoko on myös hyvä, n. 7,5ha.

Tilalla tullaan käyttämään urakoitsijoita erityisesti kasvustojen ruiskutuksiin sekä lannanlevitykseen. Käytössä on vetoletkulevitys –menetelmä, joka toteutetaan kuudesta satelliittisäiliöstä käsin. Rehuntekoa osakkaat eivät halua ulkoistaa, vaan siihen on panostettu itse!

Yhteisnavetta työllistää valmistuttuaan kaksi henkilöä vakituisesti ja lisäksi yhden hiehokasvatukseen.

Yhtiön muodostamisen yhteydessä on kaikista yhteistyöhön liittyvistä asioista sovittu kirjallisilla sopimuksilla. Sen lisäksi kunkin osakkaan vastuualueet on kirjattu osakassopimukseen. Osakkaat kokivat, että tämä oli tärkeä prosessi koko yhteisnavettayrityksen muodostamisessa. Tällöin kaikilla on selvät ja samat pelisäännöt, eikä sooloilulle jätetä varaa.

Motiivit yhteisnavetan perustamisesta olivat hyvin selvät: Työn vastuuta pitää jakaa, jotta sitovasta perhetilamallista pääsisi joustavasti myös vapaalle. Lisäksi osakkaat laskivat, että yhteinen tila on taloudellisesti kannattavampi kuin molempien maatilojen omat laajennukset.

Maito Farmarit Oy on hieno esimerkki hyvin suunnitellusta ja valmistellusta yhteisnavetta –projektista. Paljon laadukkaita maitolitroja on taatusti tulossa!

 

Ostoyhteistyö oikoo jakelutien mutkat

Ruokaa ja energiaa tarvitaan aina. Ne ovat strategisia resursseja, pohtii Agroy Oy:n toimitusjohtaja Jukka Peuranpää.  Energiantuotannossa tuotantopanosten ostajan asema on parempi, mutta maatalousyrittäjän asema on tukala.  Ostajina viljelijät muodostavat tuhansien maatilojen pirstaleisen asiakaskunnan, jolla on neuvottelukumppaneina suuria, usein monikansallisia jättiläisiä.  Viljelijän neuvotteluvoima on heikko.  Pirstaleisuus on johtanut moniportaiseen jakelutiehen, mikä on edelleen nostanut tuotantopanosten hintoja.

Jotain on tehtävä, pohti vuonna 2012 SIMA-näyttelyyn matkannut suomalaisviljelijöiden ryhmä. Viljelijälle pitää saada lisää neuvotteluvoimaa tavarantoimittajiin päin.  Tämä voisi tapahtua johdetusti laajoja yhteishankintoja toteuttamalla ja maiden rajat unohtaen.  -Agroy Oy:n toiminta-ajatuksen kivijalka oli valettu.  ”One million farmers- Buing and selling as one”

Jukka Peuranpää, Agroy Oy

 

Ensi vaiheessa yhteishankintoihin lähti 20 viljelijää, joiden kertaosto vastasi laivalastillista.  Nyt, viisi vuotta myöhemmin mukana ringissä on n. 1 000 suomalaista pientä ja suurta maatilaa.  Lisää neuvotteluvoimaa viljelijöille Agroy tulevaisuudessa aikoo hankkia lisäämällä hankintavolyymejä niin koti-, kuin ulkomailta. Amerikan valloitus on jo käynnistynyt. Alkuvaihe on lupaava, sillä jo nyt mukaan on lähtenyt reilu 1 000 maatilaa.

Peuranpään mukaan nyt kolme henkeä työllistävä Agroy hakee kasvua niin koti-kuin ulkomailta panostamalla niin yhteisostojen lisäksi myös yhteisesti toteutettuihin myynteihin.  Asiakkaita lähempänä ollaan mm. maakunnallisia viljelijäryhmiä perustamalla.

Win-Win yhteistyötä viinitilalla

Kimpasta Voimaa Maaseudulle -hanke teki monihyvääsen opintomatkan kevättalvella. Ensimmäinen yritysvierailukohde oli Rönnvikin tila.

Pälkäneläinen Rönnvikin viinitila on uranuurtaja marjaviinien valmistajana, markkinoijana ja maatilaravintolapalvelujen tuottajana.  Lähiajattelu on ollut mukana alusta alkaen. Raaka-aineet ja osa myytävistä tuotteista tulee seudun pientuottajilta sekä omalta tilalta. Yhteistyö on mahdollistanut kasvun ja keskittymisen tärkeimpiin toimintoihin.  Esimerkiksi juustoja Rönnvikin tilalle toimittaa Pälkäneläinen Heikkilän Juustola.  Yhteistyöstä hyötyvät niin toimittaja kuin tilaajakin.  Tavara on tuoreinta mahdollista, toimitusketju on lyhyt ja tieto kulkee hyvin molempiin suuntiin. 

 

Yhteistyö on antanut viinitilalle myös mahdollisuuden tarttua nouseviin trendeihin, kertoo Rönnvikin ravintotoiminnoista vastaava Eila Rönni.  Näihin kuuluu tällä hetkellä maassamme voimakkaasti kasvava lähioluiden buumi.  Teemme tiivistä yhteistyötä viinitilalla nyt toimivan paikallisen Olutverstas Oy:n kanssa.

Rönnvikin tila tuottaa viinien ja ravintolapalvelujen lisäksi myös broilereita, sekä niiden käyttämää rehua.  Ylijäävä konekapasiteetti on myyty urakointina lähialueen maatiloille. Sittemmin urakointitoiminta on laajentunut niin, että maatila yhdessä urakoinnin kanssa työllistää 4-5 ihmistä, kertoo tilan isäntä Kalle Rönni.  Rönnvikissä yhteistyön ykkösedellytyksenä pidetään luottamusta sekä joustavuutta osapuolten kesken.